torstai 9. huhtikuuta 2015

Suomen kielen päivänä

Hyvää Mikael Agricolan päivää! Tämä päivä laittoi taas miettimään äidinkieltä ja sitä, kuinka paljon pidän yksittäisistä sanoista. Joskus blogeissa on kyselty kauneimpia suomalaisia sanoja, ja mikäs sen parempi ajankohta nostaa aihe taas uudelleen esille, kuin suomen kielen päivä.
Suomalaisten sanojen kauneus jakautuu minulla kahtia. 
Yksi sana vain kuulostaa tai "maistuu" lausuttaessa kauniilta, ja toisen sanan merkitys on kaunis.
Kauniit ja "maistuvat" sanat:
  • vadelma (Tämä sana on tämän hetken ehdoton lemppari. Ostin vadelmanpunaista lankaa ja aina lankakerä kädessä tekisi mieli maistella sanaa.)
  • näkinkenkä
  • kirsikankukka
  • askel
  • hiljainen
  • sammaleenvihreä
  • sammalikko
  • lumme
  • kaiku
  • kiuru
  • laakso
  • mieli - mieleinen - miellyttää - miellyttävä (mutta ei mielekäs, sillä siinä ei ole yhtä kaunista sointia)
  • kaukainen 
  • sivellin
  • lumilyhty
  • kahvi
  • kaakao
  • hohtavat hanget
  • lumous - lumota - lumoava
  • niitty
  • maisema
  • linnunlaulu
  • hämärä
Kaunis merkitys ja sointi:
  • sydämellinen
  • muisto - muistella - muistaa - muistelma
  • aamu
  • aava
  • valo - valoisa - valaista - valkoinen
  • ikoni
  • vaeltaa - vaellus - vaellella
  • tuulenvire
  • tunnelma - tunne - tuntea- tunnustella
  • vilja
  • halla
  • kaiho
  • laine
Aika vähän siellä on sanoja, joissa on mukana r-kirjain. 
Pehmeät (m-kirjain) ja vokaalipainotteiset sanat maistuvat minulle parhaiten. 
Ja luontosanat näyttävät olevan vahvoilla.
Paljastakaapa omia suosikkisanojanne!

Ps. Helsingin Sanomien sivuilla voi käydä testaamassa suomen kielen taitonsa ja täällä voi käydä katsomassa, kuinka moneen muotoon käydä-sana taipuu. ;)

13 kommenttia:

  1. Mä olen aina tykännyt Ismo Alangon "Rakkaus on ruma sana" -kappaleesta! Siinä kun lauletaan, että rakkaus on ruma sana, kaipaus soi kauniimpana. Kappale kuvastaa aika hyvin kielemme rumien/kauniiden sanojen piirteitä, sillä monesti r-kirjaimelliset sanat sorahtaa rumasti ja enemmän vokaaleja sisältävä sointuvat kauniimmin. Onhan tuossa kappaleessa kai jotain symboliikkaakin, mutta se on taas toinen juttu :)

    Mun mielestä yksi kaunis arjen sana on kahvi. Se ääntyy kurkussa ja yhdistyy sanan merkitykseen kivasti ja pehmeästi. Toinen vastaava on kaakao, se kuulostaa melkein siltä kuin pyörittäisi lusikkaa kupissa, kun kuuluu sellainen pehmyt ääni. Kun vertaa sanaa kahvi ja kalja, niin ne kuulostavat ihan erilaisilta. Sitten taas kermakahvi on mielestäni oikein ihana ja pehmeä sana! Niin, ja sana pehmeä kuulostaa ihan siltä mitä se tarkoittaakin!

    Suomen kieli on aivan ihan kieli ja kauniita sanoja löytyisi vaikka kuinka, mutta tässä oli nyt sellaiset, mitä tuli ekana mieleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttu-Maaria: Lauseina nuo "rakkaus on ruma sana" ja "kaipaus soi kauniimpana" toimivat, soljuvat samanlaisten kirjainten vuoksi kivasti.
      Kahvi! Kahvi on kyllä kiva sana. Arkinen ja merkitykseltään positiivinen. Ja kaakaon sanominen tuntuu juuri tuolta miltä kuvailit. Kaaaa-ka-o. Nämä pitää kyllä lisätä omaankin listaan.

      Upeasti sait kuvailtua noiden sanojen "makua" ja mielikuvia! Allekirjoitan kuvailusi. H-kirjain sanoissa toimii myös, tosin oman nimeni kohdalla pehmeyttä on hieman liikaa H:n ja N:n yhdistelmässä: Henna (He-nnnn-a) kuulostaa sanana vähän nuhaiselta, vaikka sittemin olen alkanut nimestäni pitääkin.

      Kiitos kun jaoit kauniita sanojasi! :)

      Poista
  2. Tyttäreni sanoi lukeneensa jostain muutama kuukausi sitten että suomenkieli on maailman vaikein kieli. Minun suomenkieleni on ikävä kyllä niin kehno etten kykene kaikkea sanomaan suomeksi minkä haluaisin, joten siksi jätän usein kokonaan sanomatta. Yhteen aikaan suomenkieli jäi tuonne jonnekin takaraivoon enkä tahtonut löytää lainkaan suomalaisia sanoja, kun niitä olisin tarvinnut. Nyt internetin ajalla olen saanut onnekseni opetella suomenkieltä uudestaan. Päätin että teen blogini useammastakin syystä suomeksi. Yksi syy oli juuri että saan harjaannuttaa suomenkieltäni. Paljon on sanoja joita en muista ja joudun katsomaan ne sanakirjasta. On myäs sanoja jotka ovat tulleet suomenkieleen myöhemmin ja joita en tunne lainkaan. Kännykkä sanan opin vasta muutama vuosi sitten. Sana huoneisto ei tartu päähäni sitten millään, joten olen kahdenkymmenen viimeisen vuoden aikana joutunut kääntymään sanakirjan puoleen joka kerta kun olen tarvinnut sanaa huoneisto. Suomalainen sanajärjestys on minulle hebreaa nykyään. Koulussa minulla oli aikoinaan täysi kymppi niin suullisessa kuin kirjallisessa suomenkiessä.

    Tein tuon HS:n testin. Ajattelin että tästähän minä selviän, mutta kuinkas kävikään, niin vain puolet oli oikein. Mutta eihän se ole ihme sillä ajattelen, luen ja kirjoitan päivittäin neljällä eri kielellä ja i kotona puhun kieliä sekaisin. Näitten lisäksi ymmärrän ja puhun tyydyttävästi neljää muuta kieltä. Minulla on aikamoinen kieltensotku aivoissani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Donna: Samaa olen kuullut suomen kielestä muiltakin, vaikeaahan se on. Mutta on sinulla kuitenkin kielen perusteet hallussa edelleen ja pystyt kieltä lukemaan. Ja ymmärrän kaiken minkä kirjoitat, joten sehän on jo paljon, vaikka kieli olisikin ruosteessa! Ja olen aivan varma, että bloggaaminen ja suomeksi kirjoittaminen tekevät kielen ylläpidolle hyvää.
      Harvoin sitä tulee itse suomen kielioppia mietittyä ulkomaalaisten silmin, mutta silloin kun mietin, niin tuntuuhan se kauhealta. Etenkin kaikki taivutusmuodot saavat ihmettelyä, jos ja kun puolet sanasta muuttuvat. Esim. kenkä - kengän - kengät - kengissä - kenkien.

      Tuo HS:n testi testasi enemmän slangisanastoa kuin varsinaista suomen kielen osaamista. Mutta upeasti olet kyllä suoriutunut, jos olet saanut puoletkin oikein! Kielitaito on rikkaus ja sinulla on kiitettävä osaaminen, kun hallitset noin montaa kieltä. Minä rakastan tätä kotimaista ja sen vuoksi kirjoitan blogia suomeksi. Toistaiseksi ei ole käynyt mielessä, että kääntäisin tekstejä esim. englanniksi. Italian alkeet opiskeltua haluaisin tulevaisuudessa vahvistaa vielä sitä, mutta tällä hetkellä ei valitettavasti ole aikaa. Italiassakin on paljon pehmeitä ja kivasti soljuvia sanoja.

      Poista
  3. Minun kauniit sanat ei sisällä vahvoja kirjaimia. Laine, lempi. Suloinen, sumu. Kaisla, kaiho, kaunis. Aamu, aalto, aava. Ilta, ihana. Vilja, vene, valoisa.

    VastaaPoista
  4. Pakko oli tulla lisäämään myös Halla, heinä, hellä:D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paluumuuttajatar: Tuo taitaa olla yleistä, että kauniissa sanoissa vältellään vahvoja ja kovia kirjaimia. Pitää lisätä omaankin listaan ainakin nuo laine, kaiho, vilja ja halla.

      Poista
  5. Kauniita sanoja: ilta, silta, lumi, pilvi, kiuru...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liiolii: Kiuru! Linnuissa olisi varmasti paljon muitakin kauniita sanoja. Kiuru pitää lisätä omaan listaan. :) Vaikka siinä on se kova r-kirjain, niin se "maistuu" sanottaessa hauskalta. Nousee alussa ja laskee lopussa. KIUUU-RU.

      Poista
  6. Hei tulin vielä kommentoimaan, koska blogissani on sinulle haaste :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttu-Maaria: Kiitos, pitää ottaa aikaa vastaamiseen, olit kehittänyt haastavia kysymyksiä. ;)

      Poista
  7. Kissankello on omalla tavallaan kaunis sana, samoin naava ja pilvi. ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissankello pääsee omallekin suosikkilistalle. Naavakin on kaunis kaikkine a-kirjaiminen ja pilvi soljuu suussa kivasti kun sen lausuu. :)

      Poista