keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Rooman akvarellin arvoitus

Ostin jokin aika sitten nettikaupasta akvarellin, jonka kerrottiin olevan Jussi Paatelan maalaama. Teos on noin 16x12 cm, se on signeerattu ja päivätty 11.3.1926. Syy miksi ostin akvarellin oli sen aihe, Porta San Sebastiano. Se muistuttaa menneestä Rooman opintomatkasta. Porta San Sebastiano on osa Aurelianuksen muuria, jonka rakentamisen aloitti nimensä mukaisesti keisari Aurelianus 270-luvulla. Valmistuessaan portti oli noin 18 km pitkä ja se kiersi kaikki Rooman seitsemän kukkulaa. Muurissa oli yhteensä 18 porttia, joista Porta San Sebastiano on suurin ja parhaiten säilynyt. Maxentius korotti muuria 300-luvulla ja Honorius rakennutti portin uudelleen 400-luvulla. Alun perin portin nimi oli Porta Appia, sillä Via Appia kulki portin ali. Kristilliseen aikaan sitä alettiin kutsua kuitenkin Porta San Sebastianoksi, koska Via Appia johti San Sebastianon basilikalle ja katakombeille (viimeisestä on ei-niin-hyviä muistoja), jotka olivat suosittuja pyhiinvaelluskohteita.
Mutta historiakatsauksen jälkeen takaisin itse teokseen. Jos jotakin museologian kurssit ja taidehistorian provenienssitutkimukset ovat minulle opettaneet niin sen, että ostetuista teoksista pitää AINA tarkastaa taustatiedot. Koska signeeraus ei mielestäni ollut suoraan tulkittavissa Jussi Paatelaksi (olisi ihan hyvin voinut olla vaikka Janne Paatero), päätin kysellä teoksesta ja sen taustoista lisää. Myyjä kertoi teoksen tulleen hänelle yli 10 vuotta sitten Toivo Paatolan kuolinpesästä täältä Jyväskylästä, ja että samassa erässä oli tullut paitsi kirjoja myös Paatolan signeeraamia ja signeeraamattomia omia akvarelleja ja maalauksia. 

Tämä sukunimien samankaltaisuus (Paatela-Paatola) sai kuitenkin itseni sekaisin. Akvarellin maalannut Jussi Paatela ent. Pavén (1886-1962) oli helsinkiläinen arkkitehti, joka muistetaan erityisesti sairaala-arkkitehtuuristaan ja pääkaupungin katukuvan kehittämisestä. Pakkaa sekoitti myös tieto siitä, että Jussi Paatelan nuorempi veli oli myös arkkitehti ja nimeltään Toivo Paatela (1890-1962). Arkkitehtitoimisto Jussi ja Toivo Paatelan merkittäviä töitä olivat esimerkiksi Tampereen kirjastotalo, Helsingin yliopiston anatomian laitos, Atlaspankki sekä Kinkomaan, Muhoksen ja Etelä-Hämeen parantolat. Koska epäilin että nimet Toivo Paatela ja Toivo Paatola olisivat menneet sekaisin, otin yhteyttä Arkkitehtuurimuseoon asian selvittämiseksi. Lähetin heille kuvia teoksesta ja kysyin voiko kyseessä olla Jussi Paatelan akvarelli tai olisiko heillä tietoa oleskeliko hän Roomassa vuonna 1926.
Akvarellin takana oleva teksti.
Arkkitehtuurimuseosta tuli vastaus, että heillä on kyllä suuri määrä valokuvia Jussi Paatelan arkkitehtuurista, mutta kokoelmissa ei ole lainkaan piirustuksia, joista signeerauksen olisi voinut tarkistaa. He eivät osanneet myöskään sanoa oleskeliko Paatela Roomassa vuonna 1926, vaikka tiedetään että hän teki monia opintomatkoja Euroopan maihin muiden arkkitehtien tavoin. 

Tiedot alkoivat käydä vähäisiksi, mutta museon amanuenssi oli selannut myös vanhoja arkkitehtimatrikkeleita ja löytänyt sieltä nimen Toivo Paatola. Toivo Paatola, ent. Packalin, oli siis myös arkkitehti, joka syntyi Helsingissä 1881 ja kuoli samana vuonna kuin Paatelan veljekset 1962. Ja mikä parasta, matrikkelissa oli ollut maininta Paatolan akvarelliharrastuksesta! Minulle akvarellin myynyt myyjä kertoi, että heille oli tullut kuolinpesästä myös Toivo Paatolan maalaamia akvarelleja. Kyseessä täytyi siis olla sama henkilö. Tieto siitä, että Toivo Paatola ja Jussi Paatela olivat olleet arkkitehtikollegoja, selittäisi akvarellin kulkeutumisen Paatolalle. Muuten tuntuisi omituiselta kuinka tunnetun arkkitehdin akvarelliharjoitelma päätyisi yksityiselle henkilölle. Itse sain koottua lisää johtolankoja, kun laadin kesätöissä listaa Jyväskylän tapahtumista. Sieltä kävi ilmi, että Jussi Paatelan Toivo-veli on suunnitellut Jyväskylään ortodoksisen Kristuksen ylösnousemuksen kirkon vuonna 1954.

Enää en epäile etteikö akvarelli olisi Jussi Paatelan vaikkei tiedot aivan aukottomia olekaan. Toivo Paatolalla on mitä ilmeisemmin ollut suora yhteys joko itse Jussi Paatelaan, tai kenties tämän veljeen Toivo Paatelaan, silloin kun tämä työskenteli Jyväskylässä ortodoksikirkon parissa. Kenties akvarelli siirtyi Jyväskylään noina vuosina?

Erityiskiitos Arkkitehtuurimuseon amanuenssille Petteri Kummalalle vaivannäöstä!

2 kommenttia:

  1. Tällaiset "salapoliisitehtävät" ovat kivoja. Tykkään itsekin selvitellä esim. kirppikseltä ostamieni tavaroiden/esineiden taustoja. Hienosti sait apua jäljitystehtävässäsi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Intianminttu: Niin on ja kuten sanoit, samanlaista salapoliisijännitystä saa aika ajoin myös kirpparilöydöistä. Jos ei ostaessaan ole ihan varma mitä osti ja loppujen lopuksi saa yllättyä iloisesti. Se tunne on ihana. :)

      Poista