lauantai 15. helmikuuta 2014

Sfumaton ja chiaroscuron valohämy

Ihmettelin aineopintotason kurssilla opiskelijan kysyessä chiaroscuron merkitystä, mutta ilmeisesti kyseinen opiskelija ei ollut taidehistorioitsija vaan kirjallisuuden opiskelija. Tästä tulikin sitten mieleen valaista, sfumaton ja chiaroscuron, näiden oudoilta kuulostavien sanojen merkitystä, jotka menivät aikoinaan itseltänikin sekaisin.
Leonardo da Vinci: Mona Lisa, 1507. Alkuperäinen kuva: Musée du Louve. Kuva täältä. Sfumaton pehmeää ja utuista hajavaloa.
Rafael: Madonna of the Candelabra, n. 1513, The Walters Art Museum Baltimore. Kuva Google Art Project. Rafaelin pehmeää sfumatoa.
Sfumato tulee italian sanoista fumo, joka tarkoittaa savua ja sfumare, joka tarkoittaa häivyttämistä. Tämä on siis maalaustaiteen valohämytekniikka, jossa värisävyt sulautetaan toisiinsa useilla maalikerroksilla, jotta lopputulos on utuinen ja pehmeä.
Gerard van Honthorst: The Procuress / The Matchmaker, 1625, Centraal Museum Utrecht. Kuva Google Art Project. Chiaroscuron selkeä valonlähde ja asteittainen siirtyminen valosta varjoon.
Caravaggio: The Crowning with Thorns, 1602-1604, Kunsthistorisches Museum Vienna. Kuva Google Art Project. Caravaggion chiaroscuro.
Chiaroscuro tarkoittaa maalaustaiteen valohämyä, jossa siirrytään asteittain valosta varjoon. Chiaroscuro tulee niin ikään Italiasta, sanoista chiaro, joka tarkoittaa kirkasta/valoisaa ja oscuro, joka tarkoittaa pimeää. Chiaroscurolle on tyypillistä suhteellisen jyrkät valon ja varjon vaihtelut.

Chiaroscurossa valolähde on selkeä kun sfumatossa valo on pehmeää hajavaloa.

Auttoiko tämä ymmärtämään valohämyjen eroja?

2 kommenttia:

  1. Kattava, hieno selvitys. Kiitos myös italian opetuksesta, ymmärsin nyt sfumo -> fumo siis savuhämyn sanallisen yhteyden sfumatossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuija: Mukava kuulla. Olen aika ajoin kurkistellut blogiasi ja tiedän että sinäkin olet taidehistoriaan "kallellaan" minun lailla :)

      Poista