lauantai 6. heinäkuuta 2013

San Paolo fuori le Mura

Kultaiselle pohjalle tehty päätykolmiomosaiikki on 1800-luvulta ja esittää Kristusta pyhien Pietarin ja Paavalin keskellä.
San Paolo fuori le Mura on yksi neljästä patriarkkojen basilikasta ja yksi seitsemästä pyhiinvaelluskirkosta, jotka kuuluvat Vatikaanin omistukseen. Ehdimme kirkkoon juuri sopivasti ennen sade- ja ukkoskuuroa. Alun perin paikalla oli pieni kirkko, joka rakennettiin Konstantinuksen aikaa Paavalin haudan päälle Via Ostiensen varrelle. Theodosius ja hänen seuraajansa korvasivat sen 300-luvun lopulla viisilaivaisella pylväsbasilikalla, jossa on poikkilaiva. Basilikan rakennustyöt saatiin päätökseen keisari Honoriuksen aikana. Se vastasi pohjapiirrokseltaan ja mitoiltaan täsmälleen Trajanuksen forumin Basilica Ulpiaa ja oli maailman suurin kristillinen kirkko, kunnes Pietarinkirkko rakennettiin uudelleen 1500-luvulla. Jo keskiajalla tulipalot ja maanjäristykset vaativat useita korjauksia. 400-luvulla basilikaan lisättiin mosaiikkikoristelu ja 1200-luvun lopulla Pietro Cavallinin keskilaivan seinämaalaukset. Kirkon ulkomuoto uusittiin 1800-luvun historiallisen maun mukaan, osittain alkuperäisiä osia käyttäen. Fasadin päätykolmio koristeltiin kultaiselle pohjalle tehdyillä mosaiikeilla, jossa siunaava Kristus on pyhien Pietarin ja Paavalin keskellä.
Vuoden 1823 tulipalon jälkeen keskilaivaan pystytettiin 80 uutta ja massiivista graniittipylvästä ja avoin kattorakenne korvattiin runsaasti kullatulla stukkokatolla. Lisäksi sisempien sivulaivojen korkeutta laskettiin ikkunarivin verran, minkä vuoksi ne ovat nykyään huomattavasti pimeämpiä ja suuren, valoisan keskilaivan ja kapeiden, pimeiden sivulaivojen välille syntyy hyvin voimakas kontrasti. 1800-luvun freskojen alapuolella keskilaivassa koko sisätilaa kiertää mosaiikkitekniikalla toteutettu friisi. 265:ssä medaljongissa on kaikkien paavien kuvat Pietarista Johannes Paavali II:een saakka. Friisi korvasi sarjan paavien maalattuja muotokuvia, joita oli valmistettu antiikin ajoista 1800-luvulle saakka ja jotka tuhoutuivat vuoden 1823 tulipalossa.
Yksi sivulaivoista. Kaikki laivat olivat todella pitkiä.
Apsismosaiikki vuodelta 1220 venetsialaisten taiteilijoiden käsialaa. Kristuksen ympärillä apostolit Pietari, Paavali, Andreas ja Luukas.
Triumfikaaren mosaiikki 400-luvulta.
Aikaisemmasta basilikasta on säilynyt suurimmaksi osaksi triumfikaaren mosaiikki, jonka restauroijat irrottivat vanhasta seinästä ja muutamien muutosten jälkeen siirsivät uuteen. Mosaiikki on peräisin 400-luvulta ja kaaren omistuskirjoituksen mukaan se valmistettiin paavi Leo I:n aikana keisarinna Galla Placidian kustannuksella: "PLACIDIAE PIA MENS OPERIS DECUS HOMNE. PATERNI GAUDET. PONTIFICIUS STUDIO SPLENDERE LEONIS" (Placidian harras mieli iloitsee nähdessään loistavan koristeen, jolla paavi Leo on kruunannut isän työn). Ylemmässä kirjoituksessa kiitellään basilikan rakentajia Theodosiusta ja Honoriusta. Mosaiikissa kuvataan hieman muutettuna apokalypsi Johanneksen ilmestyksen mukaan: Kristuksen rintakuva aurinkokehässä ja molemmilta puolilta lähestyy 24 vanhinta, joiden yllä leijuvat evankelistojen symbolit. Kaaren alaosan oikealla ja vasemmalla puolella seisovat Pietari ja Paavali. Pietari osoittaa kädellään Kristusta ja Paavali alaspäin, luultavasti hautaansa, joka sijaitsee alttarin alla.
Ristikäytävä, jonka seiniin oli upotettu entisen basilikan fragmentteja.
Basilikan poikkikäytävän eteläpuolella on yksi keskiajan kauneimmista ristikäytävistä erilaisine kaksoispylväineen. Ristikäytävän rakensi roomalainen kuvanveistäjäperhe, Vassalletti, vuosien 1205 ja 1241 välillä, kun kirkkoon liitettiin benediktiiniluostari. Käytävässä on esillä osia tuhoutuneesta basilikasta sekä antiikin aikaisia sarkofageja. Ristikäytävän keskellä on ruusutarha.
Käytävästä pääsee galleriaan, jossa on Antoniazzo Romanon ja Bramantinon töitä sekä vanhoja piirroksia , jotka paljastavat vuoden 1823 tulipalon tuhoja. Lisäksi ristikäytävästä on pääsy pieneen huoneeseen, jossa on reliikkilippaita täynnä pyhäinjäännöksiä. 
San Paolo fuori le Mura oli suuruudessaan huikea ja rauhallisuudessaan vaikuttavampi kokemus kuin Pietarinkirkko. Kokemusta vahvistivat ulkona jylisevä ukkonen joka kumisi mahtavasti sisätiloissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti