maanantai 15. huhtikuuta 2013

Valinnainen erikoiskurssi tutkimuskentältä

Jos minulta kysyttäisiin mikä opiskelussa on parasta, sanoisin että tämä. Se että pääsee osalliseksi jotain sellaista, mikä muuten olisi kenties mahdotonta. Keski-Suomen museon Valamon ikonit -näyttely mahdollisti Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen järjestää käytännönläheinen kurssi museonäyttelyn dokumentoinnista ja esineinventoinnista. Valamon ikonit -näyttely sulkeutui eilen (14.4.) ja me valtasimme tänään pienen opiskelijaryhmän kanssa museon suuren taidehallin. Intensiivikurssia olivat vetämässä taidehistorian professori Heikki Hanka, yliopistonopettaja Helena Lonkila ja Saana Tammisto. Tämän lisäksi ohjeistusta antoi myös museon oma henkilökunta.
Grafiikanvedokset olivat tulleet Valamon luostarista ilman paspiksia, mutta Keski-Suomen museo lahjoitti ja lähettää ne takaisin paspisten kanssa.
Tehtävämme oli purkaa näyttely yhdessä museohenkilökunnan kanssa ja valokuvata, mitata ja pakata ikonit ja grafiikanvedokset, jotta ne voitaisiin palauttaa Valamon luostariin. Museon henkilökunta vastasi näyttelyn suurista ja vaativista teoksista ja me opiskelijat saimme tehtäväksemme huolehtia grafiikanvedosten ja pienempien ikonien pakkaamisesta. Kuinka virkistävää ja mukavaa tällainen käytännön tekeminen onkaan luennoilla istumisen sijaan! Tosin tähänkin kurssiin kuuluu luento-osuus ja kirjallinen kurssitehtävä.
Leimat ja muut merkinnät tallennettiin myös.
Alkukäynnistymisen jälkeen, kun jokaiselle oli hahmottunut mitä tehdään, kuinka tehdään ja kuka tekee mitäkin, homma alkoi sujua mukavaan tahtiin. Tilan koko antoi työrauhan sekä henkilökunnalle että meille opiskelijoille, eikä tarvinnut pelätä että siirtäessä teoksia törmäisi johonkin. Järjestimme hallin toiseen päähän työpöydät siten että jokaisella toiminnolla oli oma pöytänsä. Seiniltä irrotetut ja kuvaukseen tulevat teokset olivat yhdellä pöydällä, kuvaus yhdellä ja mittaamiselle sekä pakkaamiselle oli omat pöytänsä. Mukavaa liukuhihnahommaa, jossa jokaisella oli oma tehtävänsä, vaikka päivän aikana tapahtui hieman kiertoa työpisteiden kesken.
Isot ikonit painoivat ja tarvitsivat nosto- ja siirtovoimaa.
Museon henkilökunta pakkasi suuret teokset.
Kuvauksessa tallensimme teoksesta yleiskuvan sekä yksityiskohtia leimoista, kirjoituksista tai muista löytämistämme merkinnöistä. Pakkauksessa käytettiin happovapaata silkkipaperia ja/tai kuitupaperia (joka oli minulle uusi tuttavuus), kuplamuovia, voimapaperia ja suurimmat teokset saivat pinnalleen vielä pahvia. Paketin pintaan kiinnitettiin lappu, josta käy ilmi kuvapuoli ja teoksen nimi sekä numero. Osa oli tällaisissa hommissa ensimmäistä kertaa, ja siihen nähden saimme mielestäni erittäin turvallisia ja hyvin pakattuja paketteja aikaiseksi. 
Minusta pakettimme olivat turvallisia ja informatiivisia.
Maanantain ryhmämme pakkasi puolet grafiikanvedoksista ja tiistain ryhmälle jäi loput.
Seinät tyhjenivät pikkuhiljaa.
Suuri kiitos museon henkilökunnalle ja ohjaajille! Tällaisille kursseille olisi kysyntää varmasti jatkossakin :)

Näyttelyn avajaistunnelmia voi käydä muistelemassa täällä.

2 kommenttia:

  1. Varmasti hieno ja opettavainen kokemus ja kivaa vaihteluakin! Paketitkin näyttävät varsin professionaaleilta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Intianminttu: Tällaisia käytännön kursseja toivoisin yliopistomaailmaan enemmänkin.

      Poista