keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Tampereen Taidemessut

Toivottavasti jaksatte kahlata läpi kuvakimaran Tampereen Taidemessuilta, jossa tuli vietettyä ystävän kanssa lauantai-iltapäivä. Paljon oli taidetta jokaiseen makuun, tässä tunnelmia:
Ilkka Virtasen Metsä tulevaisuuden fossiilit -installaatio.
Tampereen taidemuseo oli tuonut paikalle ääni-installaation Sininen uni. Luonnollisen kokoiset ja aidon oloiset miehet lauloivat kaapujen alla kuorossa Sininen uni kappaletta. Hieman pelottava kokemus.
Paula Puikkonen.
Katrin Havia.
Carita Berg.
Miina Äkkijyrkkä.
Katja Tukiainen.
Johanna Havimäen takeista valmistetut eläimet olivat hellyyttäviä. Varsinkin taustalla näkyvä hylje oli surullisen näköinen yksinäisyydessään, että olisi tehnyt mieli napata se mukaan.
Outi Kasurinen-Badji.
Heikki Matinkari.
Pentti Pullinen.
Sixten Ahlsved.
Jukka Rintala.
Sauli Iso-Lähteenmäki.
Teuvo Salminen.
Johanna Oras.
Petri Kiviniemi Kiertoradat 1 ja 2.
Päivään kuului myös Jukka Rintalan työnäytös, joka oli ennemminkin performanssi kuin maalausesitys. Taustalla soiva klassinen musiikki sai muotitaiteilijan liikuttamaan sivellintään juuri sopivasti tahtien mukaan, mikä karisti luovuuden mielikuvaa. Kuin esitys olisi ennalta opeteltu. Tapahtumalla oli kuitenkin hyvä tarkoitus, sillä teos huutokaupattiin seuraavana päivänä Roosa nauha-kampanjan hyväksi. Pidän Rintalan viivankäytöstä, mutta olen sitä mieltä että suutari pysyköön lestissään, tässä tapauksessa muotisuunnittelijana.
Lauantain messupäivän päätti Miina Äkkijyrkän taiteilijahaastattelu. Äkkijyrkkä on tunnetusti persoona isolla P:llä. Hän kertoi inspiraation lähteestään, vasikasta, sillä siinä konkretisoituu elämänilo ja energia, tarmo ja kyky nousta nopeasti syntymän jälkeen jaloilleen ja tutkia ympäristöä. Äkkijyrkän mielestä ihmisellä tulisi olla samanlainen olotila. Hän kertoi myös inspiraatioita satelevan joka puolelta, mutta ne tekevät pitkän prosessin ennen päätymistään ja muuntautumistaan taiteeksi.
Lähitulevaisuudessa Discovery Channel tulee tekemään Suomeen haastattelua Miina Äkkijyrkästä ja samassa ohjelmassa haastatellaan kuulema myös Apulantaa. Marimekon kanssa hän tekee yhteistyötä aina kun kaikkien osapuolten aikataulut sopivat yhteen. Äkkijyrkkä mainitsi myös uusista Reino-tossuista, jotka hän on suunnitellut. Sinivalkoisten juhlatossujen Vilkkuzan-nimi tulee saamen kielestä, joka tarkoittaa "minun valkoista lehmääni". Äkkijyrkällä on myös projektina hyödyntää sodan runtelemia rautaromuja, mutta hän ei halunnut paljastaa vielä missä maassa. Lisäksi lasin ja puun hyödyntäminen omissa töissä kiinnostaisi. Haastattelijan kysyessä aikooko Äkkijyrkkä jäädä koskaan eläkkeelle, hän vastasi: "En, koska pidän sitä kuolokkeena".

Lisää Taidemessutunnelmia täältä.  

9 kommenttia:

  1. Tapasitko messuilla Pauliina Laitinen-Laihon, tai paremminkin olitko seuraamassa hänen luentoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HarryArt: En varsinaisesti tavannut,mutta olin kuuntelemassa loppuosan hänen luennostaan :)

      Poista
  2. Kiitos kierroksesta, näytti olevan taidetta laidasta laitaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Intianminttu: Mukavaa kun viihdyit kuvakierroksella :)

      Poista
  3. Kysyin Pauliina Laitinen-Laihosta, koska olen lukenut kolme hänen kirjaansa. Mitä mieltä olet yleensä taide messuista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täsmennän vähän. Minusta messuilla on teoksille liian vähän tilaa, ne eivät pääse täysin oikeuksiinsa. Gallerioissa ja museoissa on usimmiten tilaa teoksien ympärillä.

      PS. On Pirkkahalli muuttunut kun viimeeksi vierailin siellä, sinulla on mielenkiintoinen Bloki, täällä pääsee vierailemaan paikoissa joissa ei itse ole aina mahdollista käydä.

      Poista
    2. HarryArt: Laitinen-Laiho ei ainakaan minun kuulemallani jaksolla puhut varsinaisesti messuista, mutta kehotti kyllä ostamaan taidetta. Hän sanoi myös että jos samalta taiteilijalta on kaksi teosta myynnissä ja ostaja empii halvemman ja kalliimman teoksen välillä, hän kehotti ostamaan alvemman koska sen arvo nousee.

      Kiitos,mukavaa että viihdyt blogini parissa :) Olen samaa mieltä että eivät nuo messut mikään taidenäyttelyn paikka ole, sillä tilaa ei ole tarpeeksi jausein teokset oli vain ripustettu siten miten mahtuu mahdollisimman paljon teoksia esille. Mutta itse pidin siitä että kun oli paljon näytteilleasettajia, saatoin bongata itselleni uusia mielenkiintoisia taiteilijoita. Esimerkiksi Heikki Matinkarilla oli upeita, kuuttilavosmaisia, teoksia :)

      Poista
  4. Silmäni kiinnittyivät Paula Puikkoseen...kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leila Kastelli: Hänellä oli kyllä energisenvärisiä teoksia. Paljon sai taidetta katsella iltapäivän aikana.

      Poista