keskiviikko 31. elokuuta 2011

maanantai 29. elokuuta 2011

Koli

 
Kivikeskuksen lisäksi lauantain ohjelmaan kuului Kolille kiipeäminen. Minä en ollut aiemmin kansallismaisemassamme vieraillut, joten tahdoin nähdä ne kuuluisat maisemat, kun sinne suunnalle kerran ajeltiin. Näkymät olivat upeat niin Ukko-, Akka- kuin Paha-Kolinkin huipulta. Kauhistelin vain sitä kiipeilyn määrää, minkä taiteilijat ovat 1800-luvulla joutuneet nousemaan ikuistaakseen suomalaista kansallismaisemaa.








Tuonne on päästävä toistekin ja tutustuttava tarkemmin vaellusreitteihin. Tässä vielä Eero Järnefeltin ruskakuvaus Kolin maisemista vuodelta 1923.


Kuva täältä.
 

sunnuntai 28. elokuuta 2011

Kivikeskuksen aarrekammio

 
Halusin nostaa Kivikeskuksen Kivimaailman aarteet näyttelyn aarrekammion esineet erityisen huomion kohteeksi, sillä näistä esineistä on tullut itselleni tärkeitä töiden kautta. Valokuvasin ja dokumentoin Suomen ortodoksisen kirkkomuseon esineitä ja tekstiilejä vuoden ajan. Tehtävässä sain ainutlaatuisen läpileikkauksen kirkkomuseon kokoelmiin.


Juuan Kivikeskuksen näyttelyssä olevat aarrekammion esineet ovat lainassa Suomen ortodoksisesta kirkkomuseosta. Esineet sisältävät muun muassa jalokiviä (safiirit, rubiinit, smaragdit), kulta- ja hopeabrokadia, helmiä sekä puhdasta kultaa. Esineistö on täydellinen esimerkki kivimaailman aarteista.






Kivikeskuksessa on esillä myös kirkkomuseosta lainattu ikonimaalaussarja, jossa perehdytään ikonimaalauksen vaiheisiin aina esipirrosvaiheesta ikonin viimeistelyyn. Näyttelyssä ovat esillä maa- ja mineraalivärit, joita ikonimaalauksessa käytetään väripigmentteinä.



Aarteistoa pääsee ihastelemaan Juuassa vielä 31.10.2011 saakka.
 

Suomen Kivikeskus, Juuka

 
Vapaalippujen innoitamina lähdimme äidin ja K:n kanssa kohti Juukaa. Lauantaista oli luvattu lämmin ja sää piti lupauksensa. En ollut aiemmin käynyt Kivikylässä, mutta paikassa saa helposti vierähtämään useamman tovin. Geotietokeskus, Tulikivi- ravintola, Tulikivi-studio ja Kivikeskus takaavat näkemistä ja kokemista kaikenikäisille. Ensimmäisenä meidät hurmasi Kivikeskuksen edustalla oleva kivestä tehty "nahkainen" sohvaryhmä. Kivestä voi taidolla saada pehmeää ja elävää.



Minua kiinnostivat kalliomaalaukset, äitiä kivimateriaalit ja K innostui fossiileista. Kivimaailman aarteet näyttely sai kaikki ihastelemaan jalokivien kimallusta ja hämmästelemään kivien fluoresenssi- ja luminesenssi-ilmiöitä. Valokuvasuurennokset kivien yksityiskohdista olivat myös upeita; pidin hämärästä yleisvalaistuksesta ja avaruudellisesta musiikista. Luonto tuottaa mitä ihmeellisimpiä aarteita ja niissä riitti hämmästelemistä. Ametistikiteet syntyvät hassusti kiven sisäpuolelle, ja museokaupasta tarttuikin mukaan oma pieni ametistikimpale.








Jos kivet, millaiset tahansa, kiinnostavat materiaalina, koruina, historiana tai taiteena, suosittelen suuntaamista kohti Juuan Kivikylää.
 

Ravintola Kallavesj

 
Nettisivut osoitteessa www.ravintolakallavesi.fi

Kuopion keskustassa, Käsityökadulla sijaitseva lounasravintola Kallavesj sai kesän alussa uudet omistajat. En ollut aiemmin käynyt Kallavedessä, mutta ystäväpariskunnan ottaessa uuden suunnan elämälleen, päätin käydä testaamassa lounaspaikan. Ravintola sijaitsee kauniissa, 1800-luvulla rakennetussa, keltaisessa rakennuksessa. Ravintolan paikalla on aikoinaan ollut Lignell&Piispanen likööritehtaan toisen perustajan, August Piispasen asuinhuoneisto. Seinä- ja kattorakenteissa on yhä aistittavissa tuon ajan henkeä. Itse ihastuin varsinkin kauniisiin kattorosetteihin.

Lounasta saa viikkolla klo 10.30-15.00 välisenä aikana. Itse poikkesin paikalle yhden jälkeen ja ihmisiä käveli sisään tasaista tahtia koko ajan. Lounastajat tuntuivat viihtyvän, niin minäkin. Vilpittömän iloinen palvelu, henkilökunnan tervehdykset ja kuulumisien vaihdot saivat olon tervetulleeksi vaikka tiedän, että keittiön puolella on vilske ja vilinä. Hikikarpalo ohimolla ei menoa haittaa, henkilökunnalla on aikaa asiakkailleen. Minua miellyttää myös tieto siitä, että ruokaideoita kehitellään koko ajan ja perjantai-iltapäivän ehdoton herkku oli ruistaikinapohjainen feta-sipulipiiras! Vaikka ravintolaa ei vielä ole markkinoitu catering-paikkana, on tilauksia kuulema tullut. Nettisivut ovat suunnitelmissa/työn alla, ja ne ovatkin nykypäivänä tärkeä markkinointikanava, odotan lopputulosta. Itse en löytänyt aiempien omistajien ajalta netistä kovinkaan paljon tietoa. Ravintolan voi varata yksityistilaisuuksia varten, mihin se myös sopii puitteidensa puolesta mainiosti.








Lopuksi lainaan Mikko Kuustosen sanoja, jotka kiteyttävät Kallavesj-ravintolan palvelun ja ilmapiirin: "Ystävällisyys tulee aina moninkertaisena takaisin - ja vaikkei tulisikaan, niin elämä on mukavampaa". Psst. Kuustonen on myös ottanut ravintolan "omakseen".
 

perjantai 19. elokuuta 2011

Korean design - perinteistä modernia

 
Poikkesin tänään Etelä-Koreaan, en sentään fyysisesti, mutta Suomen käsityön museossa olevan näyttelyn välityksellä. Korean design - perinteistä modernia -näyttely toi tuulahduksen aasialaista käsityötaidetta ja -taitoa Keski-Suomeen.

Näyttely oli mielenkiintoinen ja hyvin rakennettu. Pidin tunnelmista, nautin esineistä ja ennen kaikkea rakastuin valokuviin, jotka elävöittivät kokonaisuutta.

_____________________________

Korean hallitsijat yrittivät estää maan avautumisen ulkomaisille - eurooppalaisille ja japanilaisille kauppiaille - sulkemalla rajat, minkä vuoksi Koreaa kutsuttiin 1800-luvulla erakkokuningaskunnaksi. Vuodesta 1876 alkaen japanilaiset solmivat heikentyneen Korean kanssa useita kauppasopimuksia. Vuoden 1905 Venäjän ja Japanin välisen sodan jälkeen Japani miehitti Korean ja se liitettiin Japanin keisarikuntaan siirtomaana vuonna 1910. Japani hallitsi Koreaa kovalla kädellä: siirtomaahallinto pyrki korealaisen kulttuurin, kielen ja uskonnon kitkemiseen, ja itsenäistymispyrkimykset tukahdutettiin verisesti. Miehitysaika jätti monille korealaisille katkeria muistoja.


Korea itsenäistyi jälleen Japanin hävittyä toisessa maailmansodassa 1945. Eteläisen osan Korean niemimaata miehittivät liittoutuneiden joukot, joiden johdolla perustettiin Korean tasavalta eli Etelä-Korea. Niemimaan pohjoisosa oli puolestaan päätynyt Neuvostoliiton valvontaan ja alueelle perustettiin vastaavasti kommunistinen Korean demokraattinen kansantasavalta eli Pohjois-Korea. Molemmat valtiot vaativat hallintaansa koko Korean niemimaata, mikä johti Korean sotaan 1950-53. Sodan jälkeen maa on ollut jaettuna kahtia, eikä virallista rauhansopimusta ole edelleenkään solmittu.

Vuoret ovat vaikuttaneet suuresti korealaisten luontokäsitykseen ja elämäntapaan. Kyliä on perustettu vuorten ja jokien väliin hyödyntämällä maantieteellisiä olosuhteita ja fengshuin periaatteita. Fengshuin mukaan maan energiavirroilla on vaikutusta ihmisten asuinpaikkojen ja hautojen, jopa kaupunkien suotuisan sijainnin valitsemiseen. Vesi ja vuoret ovat kuin yin ja yang, ne täydentävät toisiaan siten, että kokonaisuus säilyttää tasapainon. Vesien syvyys korostaa vuorten korkeutta ja vuorten hiljainen liikkumattomuus veden loputonta liikettä.



Korealaiseen buddhalaisuuteen kuuluu harmonian ja yhdentymisen perinne. Meditaatiossa keskitytään nykyhetkeen ja pyritään pääsemään irti menneisyyden mielikuvista ja tulevaisuutta koskevista kuvitelmista. Mietiskelyn avulla mietiskelijä tulee tietoiseksi "kolmesta myrkystä": ahneudesta, vihasta ja välinpitämättömyydestä.

Hengittävä astia, onggi


Onggi on perinteinen korealainen poltettu saviastia ja käyttämiseen eli fermentointiin perustuvan ruokakulttuurin tunnusmerkki. Ruoan säilöntä ja fermentointi kehittyivät vaatimattoman, mutta toimivan onggi-astian ansiosta. Onggi hengittää, ja kiertävä ilma säilyttää ja kypsyttää ruukussa olevat raaka-aineet. Nämä isot ruukut sijoitetaan talojen takapihoille keittiön läheisyyteen hyvin ilmastoituun ja aurinkoiseen paikkaan.


Hwayo

Soju, kirkas tislattu riisiviina, on Korean suosituin alkoholijuoma. Sojua on valmistettu 1300-luvulta lähtien, ja historioitsijat uskovat mongolien tuoneen Koreaan valmistustekniikan, joka on alun perin kotoisin Persiasta.
Hwayo, hienoin korealainen soju, tarkoittaa "jaloa, tulen hallitsemaa viinaa". Tulen taitava hallinta tislausprosessin aikana on tärkeää oikeanlaisen aromin ja maun saavuttamiseksi. Puolivalmis viina kaadetaan onggiin, joka varastoidaan maakellariin kuudeksi kuukaudeksi, joiden aikana kehittyy sojun puhdas ja mieto maku.


Korealaista käsityötä ja muotoilua

Koreassa käsityö ja muotoilu eivät kuulu arkipäivään, vaan erikoistuneille ammattilaisille, ja luonnollisesti käyttäjäkunta on rajallinen. Taustalla on perinteisen käsityön jakautuminen voimakkaasti toisistaan eroavien sosiaaliluokkien mukaan. Kuningashuoneen ja yläluokan käsitöissä ja toisaalta alemman luokan käsitöissä on nähtävissä selkeä vastakkainasettelu. Yläluokan käsityöt ovat loisteliaita ja menetelmät, värit ja koristelu vaativat kehittynyttä ammattitaitoa. Tavallisen kansan käsityötä luonnehtii yksinkertaisuus, helpot menetelmät ja luonnon värit. Osa näyttelyn töistä on hyvin koulutettujen ammattilaisten ja muotoilijoiden valmistamia, osa taas on peräisin tavallisen maaseudun tekijän kädestä.






Chang Kwanghyo: 70-luvun romantiikkaa

Vapautta ja rauhaa kaipaavat hipit, punkkarit, biseksuaalit stylistit, eskapistit ja diskoaallon myötä syntyneiden valmisvaatteiden suunnittelijat loivat muodin mekan Pariisiin, New Yorkiin ja Milanoon Vietnamin sodan jälkeen. 70-luvun romantiikan alkuaste on nyt otettu uudelleen käsittelyyn, ja minimalismista, klassisuudesta, militarismista ja tyylien ja elementtien sekoittamisesta on luotu vuoden 2011 urbaani tyyli.


Korealainen teekulttuuri


Korealaiset uskovat teen sekä rauhoittavan että virkistävän mieltä. Teen juominen yhdessä vieraiden kanssa tarjoaa tilaisuuden keskusteluun. Teen juonti stimuloi taiteellista makua ja edistää luovaa toimintaa ja lukemista. Sillä on myös lääkinnällisiä vaikutuksia. Se puhdistaa sekä ruumiin että sielun ja karkottaa epäsopivat ajatukset. Uskotaan, että arvostamalla kaikkea teen valmistukseen liittyvää on mahdollista saavuttaa todellinen askeettinen ymmärrys.



______________________________________________

Näyttely oli valaiseva elämys Korean historiaan ja kulttuuriin. Kaukaisia kulttuureja tutkisi mielellään enemmänkin. Teksti on lainattu Suomen käsityön museon näyttelyesitteestä. Näyttely on esillä Suomen käsityön museossa 4.12.2011 saakka, jos joku innostui.